Sivut

tiistai 18. marraskuuta 2014

Öisten katujen asukit

Tein edellisviikonloppuna pienen kuvausretken Turun öisille kaduille. Autot olivat jo nukkumassa, vaikka satunnaisia ohikulkijoita kyllä näkyi vaeltavan keskustan baareihin ja sieltä pois. Olen kai aikaisemminkin maininnut, että pidän katunäkymien ja autojen kuvaamisesta. Ja tässähän yhdistyvät kätevästi molemmat aiheet. 
 


Yökuvien ottaminen on hieman työlästä kun kuvat täytyy ottaa jalustalta ja valotukseen täytyy myös kiinnittää enemmän huomiota. Otan myös yleensä vain yhden kuvan kustakin kohteesta ilman haarukointeja, joten lopputuloksesta täytyy tulla kerralla hyvä. Näin ollen en siis juurikaan rajaa kuviani jälkikäteen vaan suoritan sen jo kuvausvaiheessa. Tämä metodi sopii minulle varsin hyvin ja tuottaa myös harvoin huonoa lopputulosta. Mutta se vaatii tietenkin myös kärsivällisyyttä ja keskittymistä.



 
Samalla tulin testanneeksi stand-kehitystä, jossa filmin annetaan kehittyä itsekseen noin tunnin verran ilman suurempia kääntelyjä. Jälki on oikein miellyttävää ja se sopii yökuvaukseen, sillä huippuvalot eivät pala puhki ja varjot saavat enemmän yksityiskohtia. Uskoakseni tavallinen filminkehitys ei olisi antanut yhtä sävykästä lopputulosta ja kuvissa olisi myös ollut enemmän puhkipalaneita ja täysin pimeitä kohtia. Lisäksi kehitysprosessi on varsin yksinkertainen ja helppo kun ei tarvitse vahdata kelloa ja käännellä kehityspurkkia jatkuvasti, vaan voi samalla vaikka lukea kirjaa tai lehteä sillä aikaa kun filmi kehittyy itsekseen. Lisää stand-kehityksestä täällä.






Täytyypä kokeilla stand-kehitystä jatkossakin sillä se on varsin helppo toimenpide. Itse asiassa tämä käyttämäni menetelmä taisi olla semi-stand -kehitys, sillä kääntelin kehityspurkkia pari kertaa kehityksen puolessavälissä. Millähän tavalla filmin prässäys ja stand-kehitys suhtautuvat toisiinsa...



---

Streets of the night

A week ago I made a little photography walk on the streets of Turku. The cars were already sleeping, but there were some people going to the bars of the city and back. I like photographing cars and streetviews and in this case I could combine them.

It takes a little effort to take night photographs, because you need to hassle with the tripod and think about the exposure a bit more carefully to get the correct exposure. Often I take only one photograph of each subject, so the result must be good right away. Also I crop my photographs very rarely afterwards so I do it in the viewfinder of my camera during the photography session.  This sort of working fits very well for me and I think the results are often very good. But of course it needs some time and patience.

With this film I tested the stand development method for the very first time. You just put the film in the tank with the developer and let it develope by on its own around an hour or so. I really like the results and I think the stand development method works very well with this kind of night photography. The highligths don't burn and there will be more details in the shadows. The developing process is also very easy and comfortable as you let the film develope while you are reading or doing something else. More about stand development here.

I think I'm going for stand development in the future. Actually this was a semi-stand development as I agitated the tank few times in the halfway of the process. I wonder how stand development works with pushed film...



tiistai 4. marraskuuta 2014

Kissojen ja koirien elämää

Tässä taas aikamatka viime kesään juhannuksen molemmin puolin, jolloin sain tutustua pariin mukavaan karvakorvaan. Eläinkuvia en ole kovin paljon ottanut, johtuen ehkäpä siitä etten juuri tunne kovin läheisesti yhtään eläintä. Voisin kyllä ihan mielelläni ottaakin kun eläimet eivät jännitä niin paljon kuvattavana olemista ja pysyvät melko lunkeina tilanteessa kuin tilanteessa. Toinen asia on sitten kuinka kauan ne malttavat pysyä paikoillaan ja tykkäävätkö ollenkaan asettaa itseään mihinkään kuvaukselliseen paikkaan jossa olisi myös hyvä valo. Tai kuinka kauan edes sietävät, että joku tähtää isolla kameralla aivan naaman edessä.


 
Mutta nämäpä malttoivat olla hetken paikoillaan ja löysivät myös paikkansa aivan itse - ilman että piti edes pakottaa. Matti-kissa ja Bon Bon -koira olivat ihan mukavia kavereita. Molemmat tosin asuvat eri paikkakunnilla, mutta kummallakin on pari kaveria, joiden kanssa voi telmiä aina silloin kun siltä tuntuu. Sitä se kissojen ja koirien elämä on.







---- 

The life of cats and dogs

Hey I just met few nice pets last summer. I haven't photographed animals that much, because I don't know so closely any animal. I think pets are nice subjects because they are so natural in front of a camera. The other thing is if they want to stay still at all or move their butt in a place where lighting is good. Or how long they even stand a huge camera pointing at them in the front of their nose. 

Well, these two were good subjects. Let me introduce Matti (the cat) and Bon Bon (the dog) which I met last summer. They live in different addresses, but both of them were very nice to me. Though they have few playmates they can play with any time. That's just what is the life of cats and dogs.